Helsinkiläisistä 16–18-vuotiaista 63 prosenttia suoritti tutkintoa lukiossa ja 25 prosenttia ammatillisessa koulutuksessa syksyllä 2017. Nuorista siis yhteensä 87,5 prosenttia oli toisen asteen koulutuksessa. Tytöt käyvät poikia selvästi enemmän lukiota (69 – 56 %), ja pojat taas ammatillista tyttöjä enemmän (30 - 20 %). Kokonaisuudessa tytöistä toisen asteen koulutukseen osallistui 89 prosenttia ja pojista 86 prosenttia. Sukupuolten välinen ero on kasvanut 2010-luvulla.

Koko Suomen 16–18-vuotiaista harvempi opiskelee lukiossa (51 %), mutta huomattavasti useampi ammatillisessa koulutuksessa (41 %). Helsingin seudun kunnista helsinkiläiset nuoret osallistuvat heikoiten toisen asteen koulutukseen. Espoolaisista ja vantaalaisista 16–18-vuotiaista 89 prosenttia oli toisen asteen koulutuksessa. Syinä tähän voivat olla mm. Helsingin monipuolinen tutkintoon johtamaton koulutustarjonta, maahanmuuttajien suuri määrä (maahanmuuttajien koulutuspolku käy usein valmentavien, tutkintoon johtamattomien koulutuksien kautta) sekä suuri palveluvaltainen työmarkkina-alue, josta kouluttamattomanakin on mahdollisuus saada työtä.

Helsinkiläisistä suomenkielisistä 16–18-vuotiaista 92 prosenttia osallistui toisen asteen koulutukseen, ruotsinkielisistä 93 prosenttia ja muun kielisistä 69 prosenttia. Ruotsinkieliset nuoret käyvät muita enemmän lukiota, suomenkieliset ja vieraskieliset taas ruotsinkielisiä enemmän ammatillista koulutusta. Helsinkiläiset vieraskieliset osallistuvat toisen asteen koulutukseen koko maan tasoa (63 %) paremmin.

Ulkomaalaistaustaisia syntyperän mukaan tarkasteltuna maahanmuuton ensimmäisen sukupolven 16-18-vuotiaista 54 prosenttia oli toisen asteen koulutuksessa vuoden 2016 syksyllä ja toisen sukupolven nuorista 82 prosenttia. Vaikka toisen sukupolven koulutukseen osallistuminen nousee huomattavasti ensimmäisestä polvesta, se jää edelleen jälkeen kaikista helsinkiläisistä 16-18-vuotiaista, joista samana vuonna oli koulutuksessa 87 prosenttia. Lähes sama osuus ensimmäisen ja toisen polven nuorista siirtyy ammatilliseen peruskoulun jälkeen, mutta lukioon toinen polvi menee selvästi ensimmäistä enemmän.

Helsinkiläisten nuorten osallistuvuus toisen asteen koulutukseen on kasvanut hyvin 2010-luvulla. Etenkin vieraskielisten nuorten koulutukseen osallistuvuus on kasvanut paljon, vielä vuonna 2010 vain 53 prosenttia vieraskielisistä 16–18-vuotiaista oli toisen asteen koulutuksessa, vuoteen 2017 osuus oli kasvanut 69 prosenttiin. Nuorten osallistuvuus on kasvanut viime vuosina lähinnä lukiokoulutuksen kautta, ammatillisen osuus on pysynyt samassa tilanteessa koko 2010-luvun ajan. Toisen asteen yhteishaussa tehdyt muutokset suoraan peruskoulusta hakevien suosimiseksi sekä aloituspaikkojen kasvu Helsingin toisella asteella vaikuttavat todennäköisesti osallistuvuuden kasvun taustalla.

Nuorten koulutukseen osallistuvuuden alueelliset erot ovat kaventuneet Helsingin sisällä.  Viime vuosina etenkin heikommin koulutukseen osallistuneiden alueiden nuoret ovat parantaneet koulutukseen osallistumistaan. Vuonna 2011 heikomman alueen osallistuvuusprosentti oli 66, vuonna 2017 se oli noussut 80 prosenttiin.

Koillisessa ja itäisessä Helsingissä ammatilliseen koulutukseen meno on suosittua, pohjoisessa ja eteläisessä Helsingissä taas mennään enimmäkseen lukioon. Ammatillisessa koulutuksessa olevien 16–18-vuotiaiden osuus vaihtelee kahdeksasta prosentista 46 prosenttiin Helsingin peruspiireillä. Lukiolaisten osuus vaihtelee 39 prosentista 86 prosenttiin.

 Päivitetty 23.10.2018