20-24-vuotiaat korkea-asteen koulutuksessa
Helsinkiläisistä 20–24-vuotiaista 45 prosenttia oli korkeakouluopiskelijana vuoden 2019 syksyllä. Heistä 17 prosenttia suoritti tutkintoa ammattikorkeakoulutuksessa ja 27 prosenttia yliopistokoulutuksessa. Sukupuolten välillä on iso ero; 20–24-vuotiaista naisista 48 prosenttia opiskeli korkea-asteella, miehistä 40 prosenttia.
Helsinkiläiset 20–24-vuotiaat ovat yhtä usein ammattikorkeakouluopiskelijana kuin ikätoverinsa Suomessa keskimäärin, mutta yliopistokoulutuksessa selvästi useammin; koko maassa yliopistokoulutuksessa opiskeli ikäryhmästä 17 prosenttia. Helsinkiläiset nuoret – kuten nuoret suurissa kaupungeissa ylipäätään – ovatkin useammin korkeakouluopiskelijana kuin Suomessa keskimäärin. Koko maan 20–24-vuotiaista korkea-asteella opiskeli 35 prosenttia vuonna 2019. Espoossa 20–24-vuotiaista korkea-asteen opiskelijana oli 41 prosenttia ja Vantaalla 23 prosenttia.
Osallistumisessa korkea-asteen koulutukseen on eroja äidinkielen mukaan. Ruotsinkielisistä 20–24-vuotiaista jopa 72 prosenttia opiskeli korkea-asteella, kun suomenkielisistä opiskelijana oli 47 prosenttia ja vieraskielisistä vain 25 prosenttia. Vieraskielisten heikompi osallistuminen korkea-asteen koulutukseen näkyy eritoten yliopistokoulutuksessa, jossa ikäryhmästä oli vain 10 prosenttia. Sen sijaan ammattikorkeakoulutuksessa vieraskieliset 20–24-vuotiaat ovat lähes yhtä usein kuin suomenkielisetkin.
Korkea-asteen koulutukseen osallistuminen väheni 2010-luvulla, mutta yliopistokoulutuksen osalta osallistuminen näyttää kääntyneen kasvuun muutaman viime vuoden aikana. Osallistuminen on yleistynyt viime vuosina kotimaankielisillä nuorilla, kun taas vieraskielisten osalta osuus on hieman pienentynyt.
Päivitetty 23.11.2020. Tiedot päivitetään joka toinen vuosi.
Sisältää tietoja korkea-asteen koulutuksessa olevien 20-24-vuotiaiden kotikunnaltaan helsinkiläisten osuudesta kaikista 20-24-vuotiaista helsinkiläisistä. Korkea-asteen koulutus on ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa annettavaa koulutusta. Opiskelijoiden määrä on vuosittain ajankohdasta 20.9. ja väestömäärä ajankohdasta 31.12.
Opiskelijoissa on tutkintoon tähtäävät opiskelijat. Ammattikorkeakoulukoulutuksessa on mukana ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävät opiskelijat. Yliopistokoulutus sisältää alempia (kandidaatti) ja ylempiä (maisteri) korkeakoulututkintoja suorittavat opiskelijat sekä tieteellisiä jatkotutkintoja suorittavat, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.
Humanistisella ja kasvatusalalla koulutuksensa hankkineilla ruotsi äidinkielenä korostuu keskimää
Kymmenosaisen tutkimussarjan toinen osa. Raportissa tarkastellaan kulttuurialan koulutusta j
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan tutkinnon suorittaneet ovat sijoittuneet va
Suomea pidetään usein insinöörien maana.
Tämä Helsingin kaupungin tietokeskuksen erikoistutkija Seppo Monténin t
Kaupungistumisen myötä syntyvät uudet työpaikat ovat usein palvelualan
Helsingissä ammatillisen toisen asteen tutkinnon ja Helsingin seudulla ammattikorkeakoulututkinn
Raportissa käytetään THL:n kansallisen syntymäkohortti 1987-aineistoa, joka kattaa kaikki vuonna
Tutkimuksessa tarkastellaan tekijöitä, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti Helsingin yliop
Nuorten aikuisten hyvinvoinnissa on alueellisesti merkittäviä eroja.
Helsinkiläisistä 25-vuotiaista suurin osa pärjää hyvin, mutta on myös paljon nuoria, joilla on hy
Helsinkiläisten nuorten siirtyminen peruskoulusta toisen asteen opintoihin on parantunut viime v
TIINA NURMI: Helsingissä asuu runsaat 20 000 muun kuin suomen, ruotsin tai saamenkielistä nu