Kesätyöseteli auttaisi nuorten työllistymistä
VAIKUTTAMINEN: Helsingin kaupunki palkkaa tuhat 16–17-vuotiasta nuorta vuosittain kesätöihin. Keväällä 2014 kaupungilta haki kesätöitä yhteensä 47 289 ihmistä.
Ruudin ydinryhmään kuuluva Okko, 17, halusi hiljattain päättyneellä ensimmäisellä toimintakaudellaan keskittyä edistämään kesätyösetelin käyttöönottoa, sillä ajatteli sen olevan tärkeä ja mielenkiintoinen idea. Seteli on jo käytössä monissa Uudenmaan kunnissa ja muualla Suomessa.
”Käytännössä kesätyösetelin avulla kaupunki voisi maksaa osan nuoren kesätyöpalkasta, jos nuori työllistyy yksityiseen yritykseen tai kolmannelle sektorille. Olemme kaavailleet, että tuki yhtä nuorta kohden voisi olla kahden- tai kolmensadan euron luokkaa. Työnantajalle tulisi edullisemmaksi palkata nuoria, kun heidän ei tarvitsisi maksaa palkkaa kokonaan omasta pussistaan”, Okko kertoo.
Kesätyön saa usein suhteilla
Uudenmaan TE-toimiston kehittämispäällikkö Raimo Hokkasen mukaan kesätyösetelillä olisi merkitystä helsinkiläisnuorten työllistymiselle. Hänellä on pitkä kokemus TE-toimiston nuorten palveluista.
“Vantaalla, jossa taloustilanne on vieläkin haastavampi, on käytössä kesätyöseteli ja seteli selvästi helpottaa nuorten työllistymistä. Kesätyö löytyy monelle nuorelle vielä suhteiden kautta. Tämä eriarvoistaa nuoria, koska kaikilla ei ole samanlaista verkostoa, jonka kautta töitä voisi saada.”
Monen nuoren vanhemmat ovat yleisen taloustilanteen takia tällä hetkellä työttömänä, mikä vaikuttaa heti siihen, että nuori ei voi etsiä kesätyötä heidän työpaikaltaan. Myös maahanmuuttajilta puuttuu usein työnhaussa auttava verkosto. Palveluala työllistää vielä nuoria kesäisin, mutta joskus työllistymistä haittaavat työsuojelumääräykset.
“Käsittääkseni esimerkiksi ruohonleikkaukseen on asetettu ikäraja, joka heti rajaa osan nuorista työn ulkopuolelle”, Hokkanen sanoo.
Kristiina Ahon mukaan nuorten olisi hyvä saada kokemusta työelämästä jo varhaisessa vaiheessa. Aho työskentelee erikoissosiaalityöntekijänä Duurissa, Helsingin työvoiman palvelukeskuksessa.
"Mitä aikaisemmin nuori saa kokemuksen työn tekemisestä, työelämän säännöistä ja työyhteisöön kuulumisesta, sitä helpompaa näyttää olevan ymmärtää koulutuksen merkitys ja sopeutua työelämään vaikka olisi joitain jaksoja välillä työttömänäkin”, Aho sanoo.
Hokkasen mukaan nuoren olisi tärkeää saada omaa rahaa ja oppia suomalaista työkulttuuria. Ilman töitä se on kuitenkin mahdotonta.
Taloustilanne estää setelin käytön
Ruudin ydinryhmän ensimmäinen yritys keväällä 2014 saada Helsinkiin kesätyöseteli epäonnistui, ja seteliä yritetään nyt uudestaan mahduttaa budjettiin. Nuoret ovat keränneet argumentteja setelin puolesta ja miettineet kohteita, joista voisi nipistää rahaa setelin käyttöön.
”Ymmärrän kyllä, että kaupungilla on tärkeämpiäkin kohteita käyttää rahaa kuin nuorten kesätyöseteli, mutta on monia kohteita, joista olisi mahdollista säästää”, Okko huomauttaa.
Tällainen on Okon mielestä esimerkiksi syksyllä järjestetty MTV Push -tapahtuma, jota kaupunki tuki vuonna 2014 425 000 eurolla. Summa on jo noin puolet siitä, mitä kesätyösetelin kustannukset olisivat vuosittain. Okon mielestä myös yksityisautoilua tukevista projekteista voisi hyvin vähentää rahaa. Tällä hetkellä seteliä yritetään saada läpi pilottihankkeena. Nuoret toivovat silti, että seteli jäisi pysyvästi käyttöön.
”Päättäjät ovat suhtautuneet ideaamme periaatteessa hyvin, mutta läpi emme ole ideaa vielä saaneet. Olemme saaneet hyviä vinkkejä ja ohjeita muutamilta kunnallispoliitikoilta. Tuntuu kuitenkin siltä, että rahaa käytetään tässä taloustilanteessa nyt mieluummin muuhun kuin nuorten kesätöihin.”
Enni Sahlman/Kaskas Media
Suomea pidetään usein insinöörien maana.
Tämä Helsingin kaupungin tietokeskuksen erikoistutkija Seppo Monténin t
Kaupungistumisen myötä syntyvät uudet työpaikat ovat usein palvelualan
Helsingissä ammatillisen toisen asteen tutkinnon ja Helsingin seudulla ammattikorkeakoulututkinn
Mitä nykypäivänä tarkoitetaan nuorten yhteiskunnallisella osallistumisella ja vaikuttamisella?
Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri mittaa suomalaisten nuorten arvoja ja asenteita.
Helsingin kaupunginhallitus päätti vuonna 2012 käynnistää demokratiapiloteiksi kutsutun alueellis
PIRJO MATTILA: Nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöjen toiminta on vapaaehtoista tekemistä.