Ei kestänyt kuin hetki ensimmäisen lehdistötiedotteen lähetyksestä, kun Mimmin, 23, sähköposti täyttyi  yhteydenotoista. Kymmenet ihmiset halusivat olla mukana auttamassa Varjovalmennuksen kursseilla.

Eri tahoilla samaan aikana virinnyt idea vapaaehtoisvoimin pyörivistä maksuttomista valmennuskursseista konkretisoitui keväällä 2014. Kevään aikana Helsingissä järjestettiin yhdeksän eri alan valmennuskurssit, jotka vedettiin vapaaehtoisten opettajien voimin. Varjovalmennuksen taustalla toimivat keväällä Sitoutumaton vasemmisto, Etelä-Suomen Vasemmistonuoret ja Helsingin yhteiskunnallinen opisto.

Varjovalmennuksen teesinä on, että kalliit valmennuskurssit vahvistavat koulutuksen periytyvyyttä. Helsingissä äidinkieli vaikuttaa jo selvästi siihen, hakeutuuko nuori korkeakouluun: ruotsinkielisistä 71 prosenttia opiskelee korkea-asteella, suomenkielisistä 47 prosenttia ja muunkielisistä vain neljännes.

Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimuksen mukaan myös vanhempien koulutustausta vaikuttaa siihen, mihin nuoret päätyvät opiskelemaan. Korkeasti koulutettujen vanhempien lapset päätyvät tavallista useammin korkeakouluihin ja päinvastoin.

Kurssit järjestyvät pienin kustannuksin

Varjovalmennuksen toimintaa helpottamaan perustettiin tänä syksynä Varjovalmennus ry, eli käytännössä se toimii nyt omana järjestönään. Pankkitilin avaaminen ja muu byrokratia helpottui heti huomattavasti. Kustannuksia Varjovalmennuksella ei kuitenkaan juurikaan ole, sillä toiminta perustuu vapaaehtoisuudelle.

”Viime keväänä ostimme taustajärjestöjen piikkiin muutamalle opettajalle pääsykoekirjat, mutta muuten kuluja ei oikeastaan ollut. Saimme käyttää Metropolian tiloja ilta-aikaan ilmaiseksi. Tilat olivatkin hankalin yksittäinen asia järjestää, eli toivomme saavamme tänäkin vuonna Metropoliasta tiloja käyttöömme”, Mimmi kertoo.

Kursseille pääsevät arvotaan

Vielä viime keväänä Mimmi veti itse viestinnän pääsykoevalmennusta kaiken muun järjestelyn ja kokoaikaisen työn ohella. Nyt hän toimii Varjovalmennuksen hallituksessa varapuheenjohtajana ja mediasuhteista vastaavana ja keskittyy opettamisen sijaan hallinnointiin. Tällä hetkellä käynnissä ovat ensi kevään opettajahaut.

”Opettajiksi on hakeutunut sellaisiakin henkilöitä, jotka ovat olleet mukana vetämässä kaupallisia valmennuskursseja”, sanoo Mimmi.

“Arvomme kursseille pääsevät opiskelijat, sillä meistä on reiluinta, ettemme lähde arvottamaan kenenkään taloudellista tilannetta.”

Unelmaopintoihin valmennuksen kautta

Laajasalolainen Juhana, 19, kertoo, että hänellä ei ollut tarkkaa käsitystä siitä, millaista opiskelu valtiotieteellisessä tiedekunnassa on, vaikka opiskelu siellä kiinnostikin kovasti. Varjovalmennuksen kautta hän sai pääsykoevalmennuksen lisäksi tärkeää käytännön tietoa yliopisto-opiskelusta. Juhana pääsi Varjovalmennuksen avulla viime keväänä sisään Helsingin yliopistoon valtiotieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan politiikan tutkimusta.

”Olen varma, etten olisi päässyt sisään ensimmäisellä yrittämällä ilman Varjovalmennusta. Tuntui nihkeältä, että olisin maksanut itseni sisään yliopistoon, joten ilmaiset kurssit tulivat todella hyvään saumaan”, Juhana sanoo.

Kurssille aktiivisesti osallistuneista kahdeksasta oppilaasta neljä pääsi yliopistoon sisään.

“Uskaltaisin väittää kurssin onnistuneen erittäin hyvin”, Juhana jatkaa.

Hän on niin kiitollinen ja vaikuttunut saamastaan avusta, että haluaa itsekin opettaa valmennuskurssia heti, kun se on mahdollista. Opettajien pyyteetön auttamisen halu teki nuoreen mieheen lähtemättömän vaikutuksen.

”Aluksi kukaan ei kehdannut ilta-aikaan laittaa opettajille esimerkiksi Facebookissa kysymyksiä, ettemme häiritsisi heidän vapaa-aikaansa. Opettajat kuitenkin vakuuttivat, että se on ihan ok, koska he oikeasti haluavat auttaa meidät sisään yliopistoon.”

Enni Sahlman/Kaskas Media