Myös terveydenhoitajalla pitäisi olla läsnäolopakko
TERVEYS: Lukiota käyvä Adele kertoo, että monille hänen koulukavereilleen on epäselvää, milloin terveydenhoitajan luokse saa mennä tai milloin hän on paikalla.
Tilastojen mukaan Helsingissä kahdeksan nuorta kymmenestä kokee terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi. Yksi heistä Helsingin yhteislyseon lukiota käyvä Adele, 18. Kouluterveydenhuoltoon hän ei kuitenkaan ole täysin tyytyväinen.
”Aiemmin terveydenhoitajamme istui Vesalan koululla, jonne ei koulultamme mene edes suoraan bussia. Sairauden iskiessä kynnys lähteä kotiin oli hyvin matala, koska matka terveydenhoitajan luo oli niin pitkä", Adele kertoo.
Syksyn alusta tilanne on parantunut. Lukiolaisten on mahdollista päästä tapaamaan terveydenhoitajaa viereiselle Kontulan ala-asteelle aina iltapäivisin tiistaista perjantaihin. Matka terveydenhoitajan luo on nyt huomattavasti helpompi, mutta tieto muutoksesta ei silti ollut syksyn alussa tavoittanut vielä kaikkia opiskelijoita.
Uusi oppilashuoltolaki ei toteudu joka koulussa
Adele toimii Suomen Lukiolaisten Liiton Helsingin piirissä. Myös liitossa on ollut puhetta kouluterveydenhuollosta. Elokuussa 2014 voimaan tullut uusi oppilashuoltolaki edellyttää, että kunnan tulee tarjota sen alueella sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille kuraattorin, vastaavan kuraattorin sekä opiskeluhuollon psykologipalvelut.
”Liitto haluaisi varmistaa, että joka koulussa on vaaditut koulupsykologi, kuraattori ja terveydenhoitaja. Liitto myös tekee koulukäyntejä, joilla on usein käynyt ilmi, että näin ei ole.”
Adelen mukaan nuorista on tärkeää, että terveydenhoitaja on tavoitettavissa. Koulujen henkilökunta on pääsääntöisesti ensiaputaitoista, joten hätätilanteissa muutkin kuin terveydenhoitaja osaavat auttaa. Adelesta on kuitenkin tärkeää, että terveydenhoitajakin on hätätilanteissa paikalla.
Nuorten pitää oppia hoitamaan terveyttään
Adelen mielestä on tärkeää opastaa nuoria käyttämään myös terveyskeskuksen palveluita, jotteivät ne ole täysin vieraita koulusta valmistuttua.
“Tulevaisuudessa kehitys saattaa esimerkiksi sote-uudistuksen myötä mennä siihen, että terveyskeskukseen pääsy helpottuu, mutta koulun tarjoama terveydenhuolto supistuu entisestään.”
Adele itse käyttää pääosin julkista terveydenhuoltoa, mutta on viime aikoina miettinyt, olisiko yksityisen käyttäminen sittenkin parempi ratkaisu: se ei lopulta ole niin kallista verrattuna siihen, että lääkäriajan saa käytännössä heti. Moni Adelen itähelsinkiläisistä koulukavereista käyttää kuitenkin ainoastaan julkisia lääkäripalveluita.
Kun Adelelta kysyy, miksi tilastot näyttävät, että lukiolaiset käyvät terveystarkastuksissa ammattikoululaisia laiskemmin, on Adelella siihen selvä vastaus.
”Ainakin meidän lukiossamme kyse oli aiemmin siitä, että terveydenhoitaja oli yksinkertaisesti liian kaukana. Lukiossa on pakkoläsnäolot ja tiivis opiskelutahti, joten jo tunnin poissaolo voi olla merkittävä. Ehkä monet eivät halua missata opetusta niin paljon tai sitten kyse on vain laiskuudesta.”
Enni Sahlman/Kaskas Media
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset Helsingissä osoittavat, että koulujen työilmapiiri on pa
Tutkimus luo kartoittavaa yleiskuvaa Helsingin yliopiston ja Aalto yliopiston opiskelijoiden terv
Att forska i temat ungdomar är aktuellt, området är brett och man kan närma sig tematiken från fl
Nuoret alueittain sisältää tuoreimmat alueelliset tiedot mm.
Nuoret alueittain sisältää tuoreimmat alueelliset tiedot mm.
Tutkimuksessa selvitetään 11–19-vuotiaiden vapaa-aikaa ja harrastuksia sekä nuorten arkea kodin,
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos ja Nuorisotutkimusverkoston yhteinen tutkimus pyrkii yhdistämään
Tutkimuksessa tarkastellaan tekijöitä, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti Helsingin yliop
Nuorten aikuisten hyvinvoinnissa on alueellisesti merkittäviä eroja.
Helsinkiläisistä 25-vuotiaista suurin osa pärjää hyvin, mutta on myös paljon nuoria, joilla on hy
Helsingin kaupungin tietokeskus osallistui vuonna 2015 Opiskelun ja koulutuksen ja tutkimussääti
Opiskeluhuolto on kaikkien tehtävä.
TIINA NURMI: Helsingissä asuu runsaat 20 000 muun kuin suomen, ruotsin tai saamenkielistä nu