Tilastojen mukaan Helsingissä kahdeksan nuorta kymmenestä kokee terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi. Yksi heistä Helsingin yhteislyseon lukiota käyvä Adele, 18. Kouluterveydenhuoltoon hän ei kuitenkaan ole täysin tyytyväinen.

”Aiemmin terveydenhoitajamme istui Vesalan koululla, jonne ei koulultamme mene edes suoraan bussia. Sairauden iskiessä kynnys lähteä kotiin oli hyvin matala, koska matka terveydenhoitajan luo oli niin pitkä", Adele kertoo.

Syksyn alusta tilanne on parantunut. Lukiolaisten on mahdollista päästä tapaamaan terveydenhoitajaa viereiselle Kontulan ala-asteelle aina iltapäivisin tiistaista perjantaihin. Matka terveydenhoitajan luo on nyt huomattavasti helpompi, mutta tieto muutoksesta ei silti ollut syksyn alussa tavoittanut vielä kaikkia opiskelijoita.

Uusi oppilashuoltolaki ei toteudu joka koulussa

Adele toimii Suomen Lukiolaisten Liiton Helsingin piirissä. Myös liitossa on ollut puhetta kouluterveydenhuollosta. Elokuussa 2014 voimaan tullut uusi oppilashuoltolaki edellyttää, että kunnan tulee tarjota sen alueella sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille kuraattorin, vastaavan kuraattorin sekä opiskeluhuollon psykologipalvelut.

”Liitto haluaisi varmistaa, että joka koulussa on vaaditut koulupsykologi, kuraattori ja terveydenhoitaja. Liitto myös tekee koulukäyntejä, joilla on usein käynyt ilmi, että näin ei ole.”

Adelen mukaan nuorista on tärkeää, että terveydenhoitaja on tavoitettavissa. Koulujen henkilökunta on pääsääntöisesti ensiaputaitoista, joten hätätilanteissa muutkin kuin terveydenhoitaja osaavat auttaa. Adelesta on kuitenkin tärkeää, että terveydenhoitajakin on hätätilanteissa paikalla.

Nuorten pitää oppia hoitamaan terveyttään

Adelen mielestä on tärkeää opastaa nuoria käyttämään myös terveyskeskuksen palveluita, jotteivät ne ole täysin vieraita koulusta valmistuttua.

“Tulevaisuudessa kehitys saattaa esimerkiksi sote-uudistuksen myötä mennä siihen, että terveyskeskukseen pääsy helpottuu, mutta koulun tarjoama terveydenhuolto supistuu entisestään.”

Adele itse käyttää pääosin julkista terveydenhuoltoa, mutta on viime aikoina miettinyt, olisiko yksityisen käyttäminen sittenkin parempi ratkaisu: se ei lopulta ole niin kallista verrattuna siihen, että lääkäriajan saa käytännössä heti. Moni Adelen itähelsinkiläisistä koulukavereista käyttää kuitenkin ainoastaan julkisia lääkäripalveluita.

Kun Adelelta kysyy, miksi tilastot näyttävät, että lukiolaiset käyvät terveystarkastuksissa ammattikoululaisia laiskemmin, on Adelella siihen selvä vastaus.

”Ainakin meidän lukiossamme kyse oli aiemmin siitä, että terveydenhoitaja oli yksinkertaisesti liian kaukana. Lukiossa on pakkoläsnäolot ja tiivis opiskelutahti, joten jo tunnin poissaolo voi olla merkittävä. Ehkä monet eivät halua missata opetusta niin paljon tai sitten kyse on vain laiskuudesta.”

Enni Sahlman/Kaskas Media