“Olen aina ensisijaisesti maahanmuuttaja”
Najma opiskelee lääkäriksi ja neurotieteiden maisteriksi. Kun hän kertoo opiskelevansa terveysalaa, ihmiset olettavat, että hänestä tulee lähihoitaja. Ennakkoluulojen keskellä ei ole yksinkertaista rakentaa omaa identiteettiä.
Najma, 26, oppi pienenä kirjoittamaan suomea suomalaisia kavereitaan aikaisemmin. Yksivuotiaana perheensä mukana Somaliasta Suomeen muuttanut tyttö ei kokenut olevansa ulkomaalainen, mutta koulussa taustaa korostettiin.
“Kukaan ei tuntunut tajuavan, että olen asunut täällä koko elämäni. Aina otettiin esille, että olen maahanmuuttaja.”
Ulkomaalaisuus ja erilaisuus tuodaan yhä usein esiin.
”Pienenä rasismi oli verbaalista, tuntemattomat ihmiset saattoivat huudella mutakuonoksi. Nyt se on sitä, että ei tulla välttämättä sanomaan mitään päin naamaa, mutta ei myöskään hakeuduta seuraan.”
Najma on huomannut, että rasismi kohdistuu nykyään eri asioihin kuin ennen.
”Enää ihonvärini ei ole niin iso ongelma kuin uskontoni. Mediassa islam on melkein yhtä kuin terrorismi, ja netissä on hirveää paheksuntaa maahanmuuttajia kohtaan”, hän kuvailee.
Vanhemmilta tukea unelmiin
Najma on seitsenlapsisen perheen esikoinen. Vanhemmat ovat aina patistaneet lapsiaan tavoittelemaan unelmiaan. He jättivät kotimaansa ja perheensä vain parikymppisinä saadakseen jälkikasvulleen paremman elämän.
”Vanhempamme ovat aina kannustaneet meitä tekemään kaikkemme ja näyttämään, ettemme ole huonompia kuin muut. He ovat olleet aina aktiivisesti mukana elämässämme.”
Najman äiti on sairaanhoitaja ja isä insinööri. Najma uskoo, että vanhempien koulutuksella on merkitystä lasten tulevaisuuden kannalta. Lukion jälkeen Najma opiskeli biolääketieteen kandidaatiksi Englannissa. Nykyään hän opiskelee lääketieteen kandidaatintutkintoa Kuopiossa ja neurotieteiden maisteria Helsingissä.
”Se, että vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja, näkyy meissä. Olen lapsesta asti seurannut, kuinka paljon he tekevät töitä. Vanhempien ansiosta on tullut ajatus, että on pakko tehdä parhaansa. Ei voi laiskotella.”
Vaikka maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret yleensä oppivat suomen helposti, vanhemmille tämä ei ole itsestäänselvyys. Najman vanhemmat oppivat kielen nopeasti, sillä heillä oli aito halu päästä sisälle suomalaiseen kulttuuriin.
”Kielitaidon avulla voi ymmärtää suomalaista kulttuuria laajemmin. Kun puhuu suomea, pystyy lisäksi olemaan yhteydessä opettajiin ja kuulee, miten omalla lapsella menee koulussa.”
Ennakkoluulot vaikeuttavat työnhakua
Ennakkoluulot hankaloittavat työnhakua. Työhaastatteluun pääseminen voi olla vaikeaa työkokemuksesta huolimatta, ja haastattelussa ihmetellään, onko Najma tullut oikeaan paikkaan. Haastatteluun päästyään hän on lähes aina saanut paikan, mutta kaikille työn saaminen ei ole helppoa.
”Tiedän ihmisiä, joita ei olla otettu töihin ulkomaalaistaustansa vuoksi. Haastattelu on ollut todella lyhyt, ikään kuin haluttaisiin päästä eroon koko tilanteesta.”
Asunnon löytäminen Kuopiosta osoittautui haasteelliseksi, vaikka Najma ja hänen puoliksi egyptiläinen kämppiksensä kuulostavat ihanteellisilta vuokralaisilta.
”Kämppikseni opiskelee hammaslääketieteellisessä, minä lääkiksessä, olemme valmiita sitoutumaan kämppään useammaksi vuodeksi, olemme siistejä, emme juo tai biletä”, Najma luettelee.
”Puhelimessa ollaan iloisia, että olemme kiinnostuneita, mutta kun menemme asuntonäyttöön, on ilmapiiri outo ja kiusaantunut. Nyt ei puhuta yhdestä tai kahdesta vaan useammasta näytöstä.”
Ensisijaisesti maahanmuuttaja
Najman mielestä pahinta ennakkoluuloissa on, että usein hänen koko identiteettinsä määräytyy maahanmuuttajataustan kautta.
”Olen aina ensisijaisesti maahanmuuttaja. Jos haluan saavuttaa jotain, pystyn siihen maahanmuuttajastatuksellani, mutta en voi olla Najma.”
Hänen veljensä sai viime vuonna Helsingin kaupungilta kutsun maahanmuuttajien kielikoulutukseen. Kutsu lähetettiin nimen perusteella.
”Se, että asioita tapahtuu nimesi ja kotimaasi takia, on käsittämätöntä. Veljeni on maahanmuuttaja, vaikka hän on syntynyt Suomessa.”
Ennakkoluulot ovat monesti iskostuneet niin syvälle, ettei ihmiset itse tiedosta niitä. Kun Najma kertoo opiskelevansa terveysalaa, oletetaan usein, että hän on lähihoitaja. Työpaikalla ei välttämättä uskota, että Najma on töissä, vaikka hänellä olisi päällään työvaatteet.
Ennakkoluulot ovat erityisen vahingollisia nuorille, jotka etsivät identiteettiään.
”Tuntuu, että ihmisiin kylvetään ajatusta, jonka mukaan ulkomaalaistaustainen ei voi saavuttaa mitään.”
Kulttuuriopetusta kouluihin
Monikulttuurillisuudella on Suomessa lyhyet juuret. Najman mielestä kouluissa tulisi opettaa ja puhua eri kulttuureista laajemmin.
”Kouluissa ei ole kunnollista kulttuuriopetusta. Se on yksi isoimpia ongelmia tällä hetkellä. Pitäisi pystyä vaikuttamaan siihen, että eri kulttuureista tulevat ihmiset olisivat enemmän tekemisissä toistensa kanssa. Kouluissa tulisi olla rasismille nollatoleranssi.”
Vaikka Najma on kohdannut elämänsä aikana paljon ennakkoluuloja, ei hän ole antanut niiden lannistaa. Usein rasismi kumpuaa tietämättömyydestä.
”Nykyään ongelmana tuntuu olevan, että ihmiset eivät tiedä, mistä puhuvat. Ehkä olen naiivi, mutta haluan ajatella parasta ihmisistä. En halua laittaa kaikkea rasismin piikkiin.”
Kira Keini/Kaskas Media
Nuorisobarometri 2014 pureutuu yhdenvertaisuuteen ja syrjintään.
JOHANNA SEPPÄ: Tasa-arvo on laaja teema, jota voi tarkastella hyvin monesta eri kulmasta.
Syksyllä 2014 käynnistyi Stadin ammattiopiston ja Helsingin aikuislukion yhteistyönä uusi ryhmä h