Tutkimuksessa tarkastellaan tekijöitä, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti Helsingin yliopiston sekä Aalto-yliopiston perustutkinto-opiskelijoiden opintopisteiden kertymiseen. Tarkastelussa ovat erityisesti sellaiset tekijät, jotka erottavat 55:n opintopisteen (tai enemmän) vuosittaisia suorittajia muista opiskelijoista. Tulokset perustuvat Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön keväällä 2012 näiden yliopistojen opiskelijoilla teettämään kyselyyn, johon vastasi 902 opiskelijaa.

Tuloksista selviää, että yksittäisistä osa-alueista koetut opiskelutaidot selittävät opintomenestystä parhaiten. Opiskelutaidoiltaan heikkojen opiskelijoiden menestystä tukee parhaiten se, että opiskelija kokee tarvittaessa saavansa opintoihin liittyvissä ongelmatilanteissa apua sekä vahva integroituminen oman alansa opiskelijayhteisöön.

Vahva opiskelumotivaatio kompensoi heikoiksi koettuja opiskelutaitoja mutta ei näy samalla tavalla opiskelutaitonsa vahvoiksi kokevilla. Opiskelijat, joilla on hyvät opiskelutaidot, menestyvät sitä vahvemmin mitä paremmin he kokevat saavansa oppiaineensa opetushenkilökunnalta palautetta oppimastaan. Järjestöaktiivisuus on opiskelutaidoiltaan vahvojen opiskelijoiden suurin opintoja hidastava tekijä.

Noin puolet heikosta opiskelumotivaatiosta kärsivistä opiskelijoista on sellaisia, joita henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS auttaa merkittävästi opintojen edistämisessä. Vastaavaa vaikutusta ei ole havaittavissa keskitasoisen tai vahvan motivaation luokissa, joissa parhaiten opintomenestystä selittävät opiskelijayhteisöltä saatu tuki sekä riittävän palautteen saamisen kokemus opinnoista.

Työssäkäynti selittää opintojen suorittamista parhaiten silloin, kun työsuhteen laatua tarkastellaan yhdessä viikoittaisten työtuntien kanssa. On selkeästi olemassa paljon opiskelijoita, jotka sopivassa opiskelun vaiheessa omaavat sellaisia työsuhteiden muotoja, jotka eivät hidasta opintoja juuri lainkaan. Tällaiset työsuhteet ovat yleisimpiä opintojen alkuvaiheessa ja erityisesti lääketieteellisessä, Viikin tiedekunnissa sekä kemian tekniikan korkeakoulun ja käyttäytymistieteellisen opiskelijoilla.

Perheellisten opiskelijoiden opintojen etenemistä työssäkäynti hidastaa erityisen voimakkaasti. Lisäksi opetusjärjestelyiden joustavuus ja tarkoituksenmukaisuus edistävät erityisesti juuri perheellisten opiskelijoiden opintoja (havaittu ilmeinen positiivinen vaikutus on muilla vähäisempi).

Sosiaalinen integroituminen edistää erityisesti opiskelutaidoiltaan heikompien opintoja mutta myös mielialansa alakuloisiksi tai masentuneiksi kokeneiden opintoja, mutta vaikutus on vahva kaikissa tarkasteltavissa opiskelijaryhmissä.

Valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen liittyvät odotukset näkyvät suoritustehossa niin, että työllistymisensä epävarmoiksi kokevat opiskelevat selvästi työllistymistään varmana pitäviä hitaammin. Oman alan työkokemuksen omaaminen nopeuttaa selvästi valmistumista.

Terveydellisistä tai psyykkisistä ongelmista kärsivät kokevat opiskelutaitonsa muita huomattavasti heikommiksi. Terveysongelmat heijastuvat voimakkaasti myös opiskelumotivaatioon.