Koulutuksesta työmarkkinoille. Osa 5. Tekniikan ja liikenteen ala
Suomea pidetään usein insinöörien maana. Tekniikan ja teknologioiden rooli on näkynyt vahvasti elinkeinorakenteessamme. Teollisuuden rooli on ollut taloudessamme, erityisesti viennissä, varsin merkittävä. Alan koulutuksen saaneiden työllisyys on yliopistoasteelta valmistuneilla ollut varsin hyvä, mutta alempien koulutusasteiden osalta hieman keskimääräistä heikompaa. Teollisuuden viime vuosina kohtaamat vaikeudet ovat välittyneet myös muualle kansantalouteen.
Tekniikan ja liikenteen ala on varsin laaja koulutusala. Tutkintoja on runsaasti kaikilta koulutustasoilta. Alan koulutuksessa kolme suurinta opintoalaa ovat olleet arkkitehtuuri ja rakentaminen, kone-, metalli- ja energiatekniikka sekä sähkö- ja automaatiotekniikka. Työpaikat ovat löytyneet pääosin yksityiseltä sektorilta.
Tämä Helsingin kaupungin tietokeskuksen erikoistutkija Seppo Montenin tutkimuskatsaus on viides työ sarjassa, jossa analysoidaan tutkinnon alan ja ammatillisen alan välistä yhteyttä Helsingistä kerätyllä tutkimusaineistolla. Tarkastelut suoritetaan opintoaloittain ja koulutusasteittain käyttäen opetushallinnon kymmenluokkaista koulutusalaluokitusta.
Humanistisella ja kasvatusalalla koulutuksensa hankkineilla ruotsi äidinkielenä korostuu keskimää
Kymmenosaisen tutkimussarjan toinen osa. Raportissa tarkastellaan kulttuurialan koulutusta j
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan tutkinnon suorittaneet ovat sijoittuneet va
Tämä Helsingin kaupungin tietokeskuksen erikoistutkija Seppo Monténin t
Kaupungistumisen myötä syntyvät uudet työpaikat ovat usein palvelualan
Helsingissä ammatillisen toisen asteen tutkinnon ja Helsingin seudulla ammattikorkeakoulututkinn
Raportissa käytetään THL:n kansallisen syntymäkohortti 1987-aineistoa, joka kattaa kaikki vuonna
Nuorten aikuisten hyvinvoinnissa on alueellisesti merkittäviä eroja.
Helsinkiläisistä 25-vuotiaista suurin osa pärjää hyvin, mutta on myös paljon nuoria, joilla on hy
Helsinkiläisten nuorten siirtyminen peruskoulusta toisen asteen opintoihin on parantunut viime v
TIINA NURMI: Helsingissä asuu runsaat 20 000 muun kuin suomen, ruotsin tai saamenkielistä nu