Maahanmuuttajatausta vaikuttaa nuorten turvattomuuden kokemuksiin kaupungissa. Tämä käy ilmi Helsingin kaupungin tietokeskuksen tuoreesta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin 15–29-vuotiaita toisen sukupolven maahanmuuttajia. Etnisen taustansa perusteella kantaväestöstä erottuvilla nuorilla esiintyi pääosin muita enemmän turvattomuuskokemuksia. Erityisesti nuoret maahanmuuttajataustaiset naiset kokivat turvattomuutta muita useammin.

Monissa turvallisuustutkimuksissa toistuva tulos on, että turvattomuus on erityisesti naisten kokemus. Tässä tutkimuksessa toistui vastaava kuvio. Maahanmuuttajataustaiset nuoret miehet kokevat turvattomuutta Helsingissä suunnilleen saman verran kuin kantaväestön nuoret miehet. Maahanmuuttajataustaiset nuoret naiset sitä vastoin kokevat turvattomuutta kaikissa tilanteissa yleisemmin kuin miehet ja myös enemmän kuin kantaväestön nuoret naiset.

Etnisen taustan näkyvyys vaikutti naisten turvattomuuteen

Nuorilla miehillä turvattomuuden tunnetta ei lisännyt myöskään se, että vastaaja erottui etnisen taustan perusteella näkyvästi kantaväestöstä. Naisilla taas ns. näkyvään vähemmistöön kuuluminen lisäsi koettua turvattomuutta niin omalla asuinalueella, kaupungin keskustassa kuin joukkoliikennevälineissä.

Varsinkin pienituloiset maahanmuuttajat ovat paljolti keskittyneet asumaan samoille alueille kuin kantaväestön vähävaraisimmat asukkaat. Koska näillä alueilla kantaväestö kokee kaksi kertaa yleisemmin turvattomuutta kuin muilla alueilla, niin voitiin olettaa, että toisen polven maahanmuuttajanuoret myös kokisivat enemmän turvattomuutta näillä alueilla. Osittain näin olikin, mutta tällaisella alueella asuminen lisäsi ainoastaan nuorten naisten turvattomuuskokemuksia. Erityisen turvattomiksi paikoiksi koettiin puistot, kävelytiet ja metsät.

Neljännes koki poliisin toiminnan tasapuolisena

Joka neljäs vastaaja oli sitä mieltä, että poliisi puuttuu samalla tavoin kaikkien nuorten tekemisiin taustasta riippumatta. Vajaa viidennes koki, että joidenkin vähemmistöjen kuten somalien, romanien ja ”tummaihoisten” tekemisiin puututaan herkemmin. Maahanmuuttajataustaiset nuoret eivät joudu kantaväestön nuoria merkittävästi useammin rikosten uhriksi, mutta omaisuusrikosten uhriksi joutuminen oli heillä hieman kantaväestöä yleisempää.

Tutkimuksen kohteena olivat helsinkiläiset 15–29-vuotiaat, toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset nuoret, ja heitä verrattiin samanikäiseen suomen- ja ruotsinkieliseen väestöön. Maahanmuuttajien toisella sukupolvella tarkoitetaan tässä sekä Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia nuoria että alle kouluikäisenä Suomeen muuttaneita.