Vuonna 1987 syntyneiden helsinkiläisnuorten hyvinvointi
Helsinkiläisistä 25-vuotiaista suurin osa pärjää hyvin, mutta on myös paljon nuoria, joilla on hyvinvoinnissa haasteita. Helsingin kaupungin tietokeskuksen ja THL:n yhteistyönä tekemä raportti kuvaa ensimmäistä kertaa kokonaisen helsinkiläisen ikäluokan hyvinvointia kattavasti kansallisten rekisterien avulla. Kyseinen ikäluokka, vuonna 1987 syntyneet elivät lapsuutensa 1990-luvun lama-aikaan, jota leimasivat työttömyys ja julkisten palveluiden vähentäminen.
Helsingissä asuvista vuonna 1987 syntyneistä tytöistä 40 prosentilla ja pojista 22 prosentilla oli 25-vuotiaana korkeakoulututkinto. Samalla kuitenkin 13 prosentilla helsinkiläisnuorista ei ollut tilastoituna mitään peruskoulun jälkeistä tutkintoa 25 ikävuoteen mennessä. Nuoren koulutuksella on selvä vaikutus heidän hyvinvointiinsa. Pelkän peruskoulun suorittaneista 25-vuotiaista nuorista 61 prosenttia on saanut toimeentulotukea, 39 prosentilla on ollut psykiatrisia poliklinikkakäyntejä ja 22 prosentilla on rikostuomio. Korkeakoulututkinnon suorittaneista 7 prosenttia on tarvinnut toimeentulotukea, 10 prosentilla on ollut psykiatrisia poliklinikkakäyntejä ja alle prosentilla on rikostuomio.
Kaiken kaikkiaan 18 prosenttia helsinkiläisistä vuonna 1987 syntyneistä nuorista oli käynyt psykiatrian poliklinikalla ja kuudella prosentilla oli psykiatrian osastokäyntejä vuoteen 2012 mennessä. 23 prosenttia nuorista oli ostanut psyykenlääkkeitä. Toimeentulotukeen oli tukeutunut 23 prosenttia nuorista ja 3,6 prosenttia oli lapsuudessaan ollut lastensuojeluperustein sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Kohortin pojista 29 ja tytöistä 9 prosenttia oli saanut merkintöjä poliisin tai tuomioistuimen rekisteriin 22 ikävuoteen mennessä. Rikostuomio oli 11 prosentilla pojista ja 2 prosentilla tytöistä.
Kansallinen syntymäkohortti 1987 -aineiston pohjalta aikaisemmin tehtyjen tutkimusten pohjalta voidaan todeta, että vaikka iso osa nuorista voi hyvin, hyvinvointi eriytyy ja hyvinvoinnin ongelmat kasautuvat. Lisäksi tutkimuksen tuloksissa näkyi lapsuuden perhetekijöiden ja elinolojen vaikutus nuoren myöhempään pärjäämiseen sekä ongelmien periytyminen sukupolvelta toiselle. Varsinkin koulutuksen puute on yksi tärkeimmistä hyvinvoinnin riskitekijöistä.
Helsinkiläisnuorten osalta tilanne ei ole tästä poikkeava, vaan esille nousivat samat tulokset. Helsingissä asuvien nuorten hyvinvointi ei ole selvityksen mukaan täysin yhdenmukainen verrattaessa koko maan nuoriin tai toisiin suuriin kaupunkeihimme. Monessa mielessä suurimmat erot näyttäisivät olevan vertailtaessa Helsingissä syntyneitä niihin nuoriin, jotka asuvat täällä nyt, nuorina aikuisina. Helsingissä syntyneiltä puuttuu useammin peruskoulun jälkeinen jatkotutkinto, ja mielenterveyden ongelmat ovat yleisempiä. Ryhmien isot erot johtuvat osaltaan siitä, että Helsingissä asuvista huomattava osa on muuttanut Helsinkiin opiskelemaan.
Kansallinen syntymäkohortti 1987 -aineisto antaa ainutlaatuisen kuvan yhden ikäluokan helsinkiläisnuorten hyvinvoinnista viranomaisrekisterien kautta, ja sen kautta pysytään seuraamaan nuoren elämää sikiöajalta aina 25 ikävuoteen saakka. Vaikka rekisteritietoa on saatavilla sekä valtakunnallisista että kunnan omista rekistereistä, ei tällaista eri rekistereistä yhdisteltyä pitkäaikaisseurantaa ole aiemmin tehty. Selvitys pohjautuu THL:n Kansallinen syntymäkohortti 1987-aineistoon.
- "Kaikilla pitäisi olla tasavertaiset mahdollisuudet". Helsinkiläisnuorten kokemuksia hyvinvoinnista.
”Kaikilla pitäisi olla tasavertaiset mahdollisuudet”-raportissa esitetään nuorten ryhmi
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miksi täysi-ikäisyyden ja aikuisuuden kynnyksellä olevia
Helsingin kaupungin julkaisema Kvartti-lehti ilmestyy painettuna neljä kertaa vuodessa.
Kun puhutaan suomalaisesta koulusta, kiinnitetään paljon huomiota oppilaiden menestymiseen oppiai
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset Helsingissä osoittavat, että koulujen työilmapiiri on pa
Suurin osa helsinkiläisistä lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä ja voi hyvin. Helsinki
Humanistisella ja kasvatusalalla koulutuksensa hankkineilla ruotsi äidinkielenä korostuu keskimää
Kymmenosaisen tutkimussarjan toinen osa. Raportissa tarkastellaan kulttuurialan koulutusta j
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan tutkinnon suorittaneet ovat sijoittuneet va
Suomea pidetään usein insinöörien maana.
Tämä Helsingin kaupungin tietokeskuksen erikoistutkija Seppo Monténin t
Kaupungistumisen myötä syntyvät uudet työpaikat ovat usein palvelualan
Helsingissä ammatillisen toisen asteen tutkinnon ja Helsingin seudulla ammattikorkeakoulututkinn
Att forska i temat ungdomar är aktuellt, området är brett och man kan närma sig tematiken från fl
Nuoret alueittain sisältää tuoreimmat alueelliset tiedot mm.
Nuoret alueittain sisältää tuoreimmat alueelliset tiedot mm.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos ja Nuorisotutkimusverkoston yhteinen tutkimus pyrkii yhdistämään
Yhä useampi helsinkiläinen nuori tarvitsee toimeentulotukea väliaikaisesti tai pidemmän aikaa, ja
Nuorisobarometri on vuodesta 1994 lähtien vuosittain toteutettu 15–29-vuotiaiden Suomessa asuvie
Tämä 1950-luvun alussa toteutettu nuorten vapaa-aikatutkimus on unohdettu klassikko.
Nuorista Suomessa -julkaisuun on Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi koonnut tilastotietoa&
Raportissa käytetään THL:n kansallisen syntymäkohortti 1987-aineistoa, joka kattaa kaikki vuonna
Kun Helsingin nuorten terveyttä ja hyvinvointia tarkastellaan suurpiiritasolla, on tuloksissa hie
Tutkimuksessa tarkastellaan tekijöitä, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti Helsingin yliop
Opiskelijabarometrin tuottaa monipuolista tietoa korkeakouluopiskelijoiden opiskelusta ja elämäst
”Ongelmat sosiaalityössä ovat jatkuvasti kompleksisempia kokonaisu
Nuorten aikuisten hyvinvoinnissa on alueellisesti merkittäviä eroja.
Tutkimus tarkastelee toimeentuloa suhteessa opiskelijan elämäntilanteeseen Helsingin yliopiston o
Denna studie förverkligades genom ett tvåårigt forskningsprojekt berörande temat ungdomar oc
Helsinkiläisten nuorten siirtyminen peruskoulusta toisen asteen opintoihin on parantunut viime v
“Elkötte, etinen kansa,
Lasta kaltoin kasvatelko
Luona tuhman tuuittajan,”Helsinkiläisistä alle 18-vuotiaista lapsista lähes 13 prosenttia asui pienituloisissa asun
Helsingin tietokeskukseen sijoittuvan harjoitteluni kautta pääsin osallistumaan Nuorten hyvinvoin
Opiskeluhuolto on kaikkien tehtävä.
SAMULI LIUSKARI: Olen syntynyt vuonna 1987.
TIINA NURMI: Helsingissä asuu runsaat 20 000 muun kuin suomen, ruotsin tai saamenkielistä nu
STINA HÖGNABBA: Nuorten hyvinvointikertomus on Helsingin kaupungin kokeilu koota tietoa nuorista