"Tunteista ja rahasta pitää voida puhua"
Kiia on asunut ikänsä Helsingissä. 25 vuoden kokemuksella hänestä helsinkiläisillä on kiire ja he tuntuvat helposti töykeitä tai vihaisilta.
Pienestä pitäen Kiia on puhunut Helsingistä poismuuttamisesta, mutta kotiseudulla häntä pitävät vakituinen työ, asunto ja läheiset ihmiset. Kiia haluaa tavata vanhempiaan kasvokkain. Toki vanhempien kanssa yhteydenpito sujuu puhelimitse, äidin kanssa Kiia sanoo juttelevansa päivittäin. Oma äiti onkin Kiialle tärkeä ihminen. Hän on tehnyt paljon Kiian ja tämän veljen eteen ja mahdollistanut monia asioita.
Kiia arvostaa pienempien paikkakuntien leppoisempaa ilmapiiriä. Vanhemmat ovat rohkaisseet häntä lähtemään mahdollisuuksien perään, mutta vielä toistaiseksi Kiia pysyy täällä. - Läheisistä huolenpito olisi kauempaa hankalaa.
Tunteet ja huolet
Nuorten on Kiian mielestä tärkeä päästä puhumaan asioista ja tunteistaan. Kouluterveyskyselyn mukaan kuudella kymmenestä nuoresta keskusteluyhteys vanhempiin toimii hyvin. Kiialle nuorena tärkeitä ihmisiä olivat myös nuoriso-ohjaajat, jotka olivat aikuisen malleja. – Sain heiltä työkaluja ja elämisen malleja. Vaikka perheissä jutellaankin asioista, olisi tärkeää, että kaikilla nuorilla olisi muitakin ihmisiä, joiden kanssa jakaa asioita ja tunteista.
Ihmisten on usein vaikea sanottaa tunteitaan. – Kun ei ole harjoitellut sanomaan, miltä tuntuu, ei osaa purkaa sitä. Sitten asiat vaan pyörivät päässä. Ainakaan minun kouluaikana tätä ei harjoiteltu, eivätkä yhteisöpedagogin opintonikaan oikeastaan antaneet välineitä nuorten auttamiseen tässä. Olisi hyvä, että tunne- ja vuorovaikutustaitojen opiskelu olisi säännöllinen osa opintoja kaikissa vaiheissa, vastapainona oppiainepainotteisuutta.
Erilaiset kampanjat eivät innosta Kiiaa. – En oikein usko niihin. Niinku ennakkoon ilmoitetut poliisin nopeusvalvontakampanjat, joiden ajaksi sitten tsempataan nopeus alas ja kampanjan jälkeen palataan vanhaan vauhtiin. Rasismiakin voi kitkeä puhumalla asioista ja huolista, eikä julistekampanjoilla.
Nuorten kokema seksuaalinen häirintä on noussut esille Kouluterveyskyselyssä. Seksuaalisen väkivallan kokemukset ovat läsnä noin joka viidennen helsinkiläistytön arjessa.
Kiian mielestä huolestuttaville asioille ei ole sanoja eikä niistä juuri puhuta tai jos puhutaan, niin voimakkaasti tunteella reagoiden. Tunnereaktioiden yli on Kiiasta monesti vaikea päästä keskustelemaan. Ilmapiiri on Kiiasta koventunut 2015 julkisuuteen nousseiden raiskaustapausten jälkeen. - Varsinkin aikuiset puhuvat tylysti eivätkä kuuntele toisiaan. Toisen leimaaminen suvakiksi tai rasistiksi käy helposti, varsinkin netissä.
Raha-asiaa ja asumista
Arkiset taidot astianpesukoneen täyttämisestä ikkunanpesuun ja kyky rahan arvon ja hintojen ymmärtämiseen ovat Kiiasta asioita, jotka tulisi oppia kotona. Mummoilta oppii monenlaista Kiian mukaan, esimerkiksi mattopyykin pesemistä. Toisaalta on tärkeää, että näistä puhuttaisiin koulussa, koska se on paikka, jossa kaikki nuoret ovat siellä.
– Rahasta ei puhuta tarpeeksi. Jotkut nuorista saavat rahaa kotoa melko helposti, toisille rahan hankkiminenkin on hankalaa.
Säästämisestä ei Kiian mielestä puhuta eikä siihen opita. Se vaikuttaa Kiiasta olevan vanhemmille ihmisille tutumpi tapa hankkia tarvittavia asioita. - Asioita hankitaan osareilla ja yhtäkkiä niitä kuukausittaisia maksuja on yhä enemmän. Aika usein vähän kalliimmat asiat niin kuin känny tai tietsikka ostetaan osamaksulla. Ekat asiat hankitaan siinä 18- vuotiaana ja siitä sitten ne maksut alkavat kertyä. Velkaantumista ei ehkä tajuta.
Hankalassa asemassa Kiian mielestä ovat ne nuoret aikuiset, joilla on pienet tulot tai jotka elävät tuilla. Nuoret aikuiset saattavat Kiiasta myös tehdä ratkaisuja, jotka vaikuttavat pitemmän aikaan toimeentuloon. Jonkun heräteoston tai matkan, jota sitten pitää maksaa pitkään erissä.
Nuoret Helsingissä asuvat pääsääntöisesti vuokra-asunnoissa. Alle 25-vuotiaista itsenäisesti asuvista helsinkiläisistä asui vuokralla yhdeksän kymmenestä. Kiiakin asuu yksin vuokralla ja vain harvalla Kiian kavereista on omistusasunto. - Omasta vuokrakaksiostani maksan 800 euroa kuussa. Se on noin puolet nettotuloistani. Saan AMK-koulutetun liksaa, perustutkinnon suorittaneiden palkka on vielä parisataa pienempi. Asuminen on Helsingissä kallista ja vie ison osan palkasta. Muuten pidän omaa palkkaani kohtuullisena.
Kiian käsityksen mukaan Helsingissä on asuntoja tyhjillään, eikä hän ymmärrä, ketä se palvelee. Paljasjalkaisena helsinkiläisenä hän on jonottanut kaupungin asuntoa 6-7 vuotta, eikä usko niitä saavansa. – Yksityisten vuokrat ovat mitä ovat, ja asunnotkin voivat olla mitä vain.
Vuorotyö ja vapaa-aika
Kiia opiskeli ensin merkonomiksi ja sen jälkeen yhteisöpedagogiksi. – Huomasin, ettei kaupallinen ala ollutkaan minun juttuni. Olin käynyt yhdeksänvuotiaasta asti nuorisotalolla. Työttömyysjakson alussa menin ensin harjoittelijaksi ja sitten pääsin työllistetyksi nuorisotalolle. Oli pakko miettiä, mitä haluaisin tehdä ja huomasin, että tämä vois olla omaa. Vähän niin kuin ajauduin alalle.
Nuorisotyöntekijän elämän rytmiin vaikuttaa työaika. Työtä tehdään sekä päivällä että illalla ja osin viikonloppuisinkin. – Takana on yönuta ja sunnuntain tapahtuma. Aamulla olisi ollut kiva nukkua pidempään.
Kiian mielestä monilla aloilla tyypilliset vuorotyöt sopivat monelle, mutta itse hän suhtautuu niihin vähän kaksijakoisesti. – Toisaalta on mukavaa, kun välillä saa nukkua pidempään, mutta toisaalta iltavuorojen jälkeen ei jaksa harrastaa tai tehdä mitään. Arkisin ei ole aikaa tavata perhettä ja kavereita ja kun on vapaa viikonloppu, haluaa sen usein olevan omaa aikaa, itselle.
Viime aikoina Kiia on huomannut karttelevansa vapaa-ajalla isoja massatapahtumia ja viettävänsä aikaa vetäytymällä kotiin. – Joskus tulee tulkituksi väärin erilaisissa tilanteissa. Jos vaikka on vaan hiljaisempi kuin tavallisesti kysellään, onko kaikki hyvin?
Kiia kuvaa itseään leikkisästi kukkahattumummoksi, jota rentouttaa kynttilänvalossa pelaaminen. Hän sanoo olevansa perhekeskeinen ja ilmaisevansa tunteitaan vaikka halaamalla. – Halaamisen olen tuonut perheeseeni.
Teksti Pirjo Mattila
Kuva Niko V
Julkaistu 3.10.2017