Helsingin kaupunki on tutkinut nuoriaan jo 1950-luvulta saakka. Monen hallintokunnan yhteisiä hankkeita ovat olleet nuorten vapaa-aikaa ja harrastuksia koskevat tutkimukset joita on tehty noin kymmenen vuoden välein 1980-luvun alusta lähtien. Kaupunki tuottaa myös vuosittain uusia tutkimuksia nuorten hyvinvoinnista ja elinoloista.
Helsinkiläisnuorten koulutukseen sijoittumisessa on tapahtunut myönteistä kehitystä. Melkein kaikki helsinkiläisnuoret aloittavat jonkin koulutuksen välittömästi peruskoulun päättymisen jälkeen. Useampi helsinkiläisnuori ottaa myös koulutuspaikan vastaan.
Suurin osa helsinkiläislapsista ja -nuorista on tyytyväisiä elämäänsä ja kokee terveytensä hyväksi. Lapset ja nuoret viihtyvät koulussa ja oppilaitoksissa. Lähes kaikilla on viikoittainen harrastus.
Helsingin kaupungin julkaisema Kvartti-lehti ilmestyy painettuna neljä kertaa vuodessa. Se esittelee Helsinkiä ja Helsingin seutua koskevaa ajankohtaista tutkimus- ja tilastotietoa. Verkko-Kvarttia julkaistaan osoitteessa www.kvartti.fi .
Suurin osa helsinkiläisistä lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä ja voi hyvin. Helsinkiläisten alakoululaisten hyvinvointi on varsin hyvällä tasolla. 8. ja 9. luokkalaisten elintavat näyttäisivät parantuneen lukuun ottamatta liikunnan harrastamista, ylipainoa ja nukkumista.
Nuorten vapaa-aika hankkeen tavoitteena on ollut lisätä ymmärrystä vapaa-ajan ja harrastustoiminnan vaikutuksista nuoren elämänlaatuun, hyvinvointiin ja peruskoulun jälkeisiin valintoihin.
Helsingissä oli vuonna 2016 yhteensä 64 465 10–21-vuotiasta nuorta. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus toteutti syksyllä 2016 #tärkeintämulle – jalkautumisen, jolla tavoitettiin 1510 nuorta eri puolilla Helsinkiä.
”Kaikilla pitäisi olla tasavertaiset mahdollisuudet”-raportissa esitetään nuorten ryhmiltä koottuja kokemuksia hyvinvoinnista ja mahdollisuuksista Helsingissä. Tiedot on koottu vuoden 2016 aikana käydyistä keskusteluista, joihin osallistui 48 nuorten ryhmää ja yhteensä 891 nuorta.
Tämän tilastollisen selvityksen tulokset osoittavat, että Respan uravalmennuksessa ja palveluun ohjauksessa on tehty paljon hyvää työtä helsinkiläisten nuorten työttömyydenhoidossa varsin haastavassa työmarkkinatilanteessa.
Selvityksessä kartoitetaan helsinkiläisen taiteen perusopetuksen tilaa vuonna 2014 sekä tulevien vuosien kehittämistarpeita.
Yksin kaupungissa -kirjassa käsitellään yksinasumisen teemaa monesta näkökulmasta, syrjäytyneistä citysinkkuihin ja yksinasumisen hyvinvointivaikutuksista talouteen. Julkaisussa esitellään muun muassa sitä, millaisia ovat yksinasuvien tekemät asumisvalinnat tai elämäntavat.
”Ongelmat sosiaalityössä ovat jatkuvasti kompleksisempia kokonaisuuksia, joissa yhdistyy erilainen heikko-osaisuus; köyhyys, puutteelliset yhteisöt ja luontaiset tukiverkot, vanhempien heikko-osaisuus omassa lapsuudessaan, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät ongel
Selvityksen mukaan myönteistä on se, että monet maksuttomat, edulliset ja tietyille erityisryhmille räätälöidyt liikuntapalvelut ovatkin jo tarkoituksella sijoitettu niille alueille, joissa niille nähdään olevan suurin tarve (esimerkiksi 09 Helsinki Human Rights -säätiön toiminta painottuu maahan
Helsinkiläisnuoret arvelevat, että omana itsenään oleminen on Helsingissä muuta maata helpompaa. Tämä selviää uudesta tutkimuskatsauksesta. Nuoret kokevat kuitenkin tarvitsevansa hyvinvointiinsa apua ja tukea.
Joka neljäs Suomen alle 18-vuotias vieraskielinen asuu Helsingissä. Helsingin peruskoululaisista 17 prosenttia ja toisen asteen opiskelijoista 13 prosenttia on vieraskielisiä.
Maahanmuuttajatausta vaikuttaa nuorten turvattomuuden kokemuksiin kaupungissa. Tämä käy ilmi Helsingin kaupungin tietokeskuksen tuoreesta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin 15–29-vuotiaita toisen sukupolven maahanmuuttajia.
Tutkimuksessa on tarkasteltu helsinkiläisten 13–18-vuotiaiden maahanmuuttajanuorten kokemuksia Suomeen muutosta, sukupolvisuhteista ja kotoutumisesta.
Mitä nykypäivänä tarkoitetaan nuorten yhteiskunnallisella osallistumisella ja vaikuttamisella? Perinteinen järjestöosallistuminen ja puoluepoliittinen toiminta ei ole nuoria innostanut enää pitkää aikaan. Sen sijaan nuoret osallistuvat muulla tavalla.
Kun puhutaan suomalaisesta koulusta, kiinnitetään paljon huomiota oppilaiden menestymiseen oppiaineessa ja kansainvälisissä vertailuissa. Tai sitten tarkastellaan resursseja, kuten lukioiden määrää, oppilaiden ryhmäkokoa tai tietoteknistä varustelua.
Asumismuotona vuorotellen molempien vanhempien luona asuminen on suhteellisen uusi ilmiö. Tilastot pystyvät huonosti kuvaamaan vuoroasumista ja tutkimuksia ilmiöstä on edelleen vähän.
Helsinkiläisistä 25-vuotiaista suurin osa pärjää hyvin, mutta on myös paljon nuoria, joilla on hyvinvoinnissa haasteita.
Helsingissä ammatillisen toisen asteen tutkinnon ja Helsingin seudulla ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet ovat työllistyneet hyvin. Yli 90 prosenttia erikoisammattitutkinnon ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon vuonna 2012 suorittaneista oli työllisenä vuoden 2013 lopussa.
Heikkinen Irina: Käytäntötutkimuksen kontekstina on Helsingin kaupungin Työkykyselvitys (ent. Eläkeselvitys), jonka tehtävänä on selvittää asiakkaiden työ- ja toimintakykyä sekä oikeutta mahdolliseen ensisijaiseen sosiaaliseen etuuteen.
Yhä useampi helsinkiläinen nuori tarvitsee toimeentulotukea väliaikaisesti tai pidemmän aikaa, ja monelle toimeentulotuesta onkin muodostunut pysyvä toimeentulon lähde. Tukea saava helsinkiläinen nuori asuu usein yksin ja on joko työtön tai opiskelija.
Humanistisella ja kasvatusalalla koulutuksensa hankkineilla ruotsi äidinkielenä korostuu keskimääräistä voimakkaammin, naisia on valmistuneissa suhteellisesti enemmän kuin muilla aloilla ja valmistuneiden keski-ikä on muita aloja korkeampi.
Kymmenosaisen tutkimussarjan toinen osa. Raportissa tarkastellaan kulttuurialan koulutusta ja tehdään myös vertailua siitä, kuinka kulttuurialan tutkinnon suorittaneet ovat sijoittuneet suhteessa kaikkiin muihin tutkinnon suorittaneisiin.
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan tutkinnon suorittaneet ovat sijoittuneet varsin voimakkaasti valtion työtehtäviin sekä yksityiselle sektorille.
Luonnontieteiden koulutusala on hyvin yliopistopainotteinen. Miesvaltaisen alan yhdeksästä opintoalasta vain tietojenkäsittelyssä annetaan koulutusta myös toisella asteella ja ammattikorkeakoulussa.
Suomea pidetään usein insinöörien maana. Tekniikan ja teknologioiden rooli on näkynyt vahvasti elinkeinorakenteessamme. Teollisuuden rooli on ollut taloudessamme, erityisesti viennissä, varsin merkittävä.
Tämä Helsingin kaupungin tietokeskuksen erikoistutkija Seppo Monténin tutkimuskatsaus on kuudes työ sarjassa, jossa analysoidaan tutkinnon alan ja ammatillisen alan välistä yhteyttä Helsingistä kerätyllä tutkimusaineistolla.
Kaupungistumisen myötä syntyvät uudet työpaikat ovat usein palvelualan työpaikkoja. Erikoistuneet palvelut löytävät kysyntänsä, kun markkina-alueella potentiaalisten kuluttajien joukko kasvaa. Erikoistuneet palvelut voivat toimia myös kaupungin kasvua tukevana tekijänä.
Kun Helsingin nuorten terveyttä ja hyvinvointia tarkastellaan suurpiiritasolla, on tuloksissa hieman yllättäen vain pieniä alueellisia eroja.
Nuorten havainnointi ja haastattelut (NuHa) aineisto kertoo helsinkiläisten nuorten vapaa-ajasta vuonna 2014.
Tutkimuksessa selvitetään 11–19-vuotiaiden vapaa-aikaa ja harrastuksia sekä nuorten arkea kodin, koulun ja kavereiden kautta. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kysellä kevään 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui 1 433 nuorta 42 koulusta eri puolilta Helsinkiä.
Nuoret alueittain sisältää tuoreimmat alueelliset tiedot mm. helsinkiläisten nuorten lukumääristä, äidinkielestä, väestöennusteesta, asumisesta, koulutuksesta, nuorisotyön toimintaympäristön ilmiöistä sekä nuorille suunnatuista palveluista ja niiden käytöstä.
Helsingin nuorisotoimi on kerännyt kattavaa asiakaspalautetta nuorisotaloissa kävijöiltä samansisältöisillä kyselyillä jo viisi kertaa.Vuosien 2010–14 palautteet on kerätty kaikista nuorisotaloista samaan aikaan sähköisenä Webropol-kyselynä.
Graffiti on jo vakiintunut, pitkäaikainen ja alati muuntuva kaupunki-ilmiö, joka on jakanut kaupunkilaisten mielipiteitä.
Helsingin kaupunginhallitus päätti vuonna 2012 käynnistää demokratiapiloteiksi kutsutun alueellisen osallistumisen kokeilun kehittämään uusia toimintamalleja kaupunkilaisten osallistumisen ja vaikuttamisen lisäämiseksi. Demokratiapilotteihin valikoitui mukaan 10 hanketta 39 ehdotuksesta.
Kun ulkomaalaisilta nuorilta kysyttiin näkemyksiä Helsingistä, moni ei osannut ilmaista mielipidettään. Negatiiviset mielipiteet olivat harvinaisia, mutta neutraalit vastaukset hyvin yleisiä.
Vuonna 2000 tehdyssä nuorten vapaa-aikatutkimuksessa oli melko vähän yhtäläisyyttä edeltäviin koululaiskyselyihin. Aika oli ajanut ohi monien 10 tai 20 vuotta sitten tärkeiksi koettujen asioiden kyselemisen ja tutkimisen. Uutta tutkimusta pohjustetiin laajalla esitutkimuksella.
Vuoden 1990 tutkimuksen esikuvana ja vertailukohteena oli vuoden 1982 tutkimus. Tutkimuskohteena olivat samat 24 peruskoulua laajennettuna yhdeksällä lukiolla. Vastaajat (N=1 963) olivat 10–18-vuotiaita.
1980-luvulla Helsingissä tutkittiin laajasti väestön harrastuspalvelujen käyttöä ja vapaa-aikaa. Tavoitteena oli parantaa vapaa-ajan palvelujen kohdistumista sisällöllisesti ja alueellisesti oikein. Ensimmäisenä julkaistiin 10–15-vuotiaita koskeva raportti.
Tämä 1950-luvun alussa toteutettu nuorten vapaa-aikatutkimus on unohdettu klassikko. Syynä tähän on se, että tutkimus julkaistiin Helsingin kaupungin Tilastollisia kuukausitietoja – sarjassa. Tutkimukseen haastateltiin 919 iältään 15–25-vuotiasta.